Jalava toimi Espoon modernin taiteen museon EMMAn museolehtorina vuosina 2006–2011, jolloin hän kehitteli eri ikäryhmille suunnattua katutaidetoimintaa. Esimerkiksi Graffiti Grannies -projektin vanhimmat osallistujat olivat 93-vuotiaita.

Veera Jalava on perustanut Suomen ensimmäisen seniorien katutaidekerhon nimeltä K65 CREW. Kerhon kädenjäljet näkyivät viime kesänä esimerkiksi Helsingin Sörnäisissä, johon syntyi espoolaisten ikäihmisten maalaamana suuri graffiti Suvilahden lailliseen graffitiseinään. Kurssin tarkoitus oli tutustuttaa ikäihmiset graffitikulttuuriin ja projekti tulikin menestys.

Porin taidemuseon STREET ART – THE NEW GENERATION -näyttelyssä Veera Jalava on sekä taiteilijan että taidekasvattajan roolissa. Näyttely on auki toukokuun loppuun asti.

Nyt helmikuussa hänen ohjaamansa seniorien graffitiryhmä K65 Crew puolestaan esittäytyi nuorten graffitintekijöiden rinnalla Myymälä2-gallerian näyttelyssä HELSINKI GRAFFITI BLAST.

Veera Jalava tekee tällä hetkellä katutaideprojekteihin liittyvää väitöstutkimusta Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun taiteen laitoksella.

Lisää palkinnosta NCK:n websivuilla

Kuva: Meri Mäkinen

4-osainen luentosarja, joka keräsi yhdeksän kansainvälistä puhujaa ja sisälsi myös kaksi työpajaa, tutki taiteilijoiden ja muotoilijoiden roolia tulevaisuuden ihmiskehojen suunnittelussa.

- Käytämme muotoilua vaikuttaaksemme mielikuvitukseen. Kyse on vaihtoehtojen tarjoamista ja ajatuksista, joita emme muuten keksisi, Fiona Raby kertoi.

Muotoilijan oma Evidence Dolls -projekti vuodelta 2005, esimerkiksi, sai shoppailijat kohtaamaan geenimanipulaation todellisella "Ostaisinko tämän?" -tyyppisellä tavalla.

- Muotoilu asettaa kysymyksiä ja mahdollistaa osallistumisen. Tämä on erityisen tärkeää tiedekontekstissa, missä monimutkaisia yksityiskohtia on hankalaa nähdä ja ymmärtää. Teknologiat ovat monimutkaisia eivätkä mustavalkoisia. Muotoilun avulla voimme kokea vaikeat valinnat, Raby huomautti.

Raby pitää työtään enemmän strategisena ajatteluna kuin tutkimuksena tai lopulliseen tuotteeseen tähtäävänä prosessina.

Simulaatiosta suvaitsevaisuuteen

Professori Riitta Hari Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakouluun kuuluvasta  Aivotutkimusyksiköstä puhui myös simulaatiosta: käsinkirjoitetun kirjeen näkeminen, vaikka teksti olisi toisen kirjoittama, aktivoi katsojan motorisen aivokuoren.

- Ymmärrämme toisiamme koska aivomme eivät ole niin henkilökohtaisia kuin luulemme.

Myös hajutaiteilija ja -muotoilija Sissel Tolaas puhui samaistumisesta luennollaan. Tolaas käyttää hajua työkaluna, joka kantaa tietoa ja luo suvaitsevaisuutta. Hän on esimerkiksi luonut Adidakselle hajulogon tutkimalla uusia ja käytettyjä tennareita.

- Projekteissani on aina kyse informaation lisäämisestä. En ikinä vain lisää hajustetta päälle. Saan asiakkaani ymmärtämään, ettei todellisuutta tarvitse peittää. Sitä voi käyttää hyväksi, Tolaas totesi.

Hakkeroidut ihmiskehot

Luentosarjan viimeinen puhuja oli Stelarc, joka tunnetaan käsivarteensa istutetusta korvaimplantista. Tämä kolmas korva yhdistetään aikanaan wlan-verkkoon, jotta ihmiset voivat kuunnella taiteilijaa, missä hän ikinä sattuu olemaankin.

- Ihmisistä on tulossa enenevässä määrin verkon yli toimivia portaaleja toisille ihmisille. Tämä avaa mahdollisuuksia, mutta tietenkin, tietoverkkoon yhdistetty keho voi myös olla hakkeroitu keho.

Taiteilijan mukaan esimerkiksi hyvin pieniä esineitä voidaan pian sisällyttää kehoihimme etsimään kasvaimia. Nanokokoiset sensorit ja koneet voivat pian asuttaa kehomme.

- Meillä ei toistaiseksi ole riittävää sisäistä järjestelmää. Kehomme ovat mikro-organismien infektoimia ja kuolemme, jos emme hengitä muutamaan minuuttiin. Miten tulemme suunnittelemaan tulevaisuuden kehoja? Vai tulemmeko hyväksymään tämän erittäin riittämättömän kehon?

Lisätietoa osoitteessa http://humandesign.mlog.taik.fi/

Teksti: Vuokko Aro

Voittajatyön Värivirta tekijöinä ovat Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtiopiskelijat Hertta Ahvenainen, Elsi Lehto, Riikka Leinonen ja Tuomo Näränen.

Maisemasuunnittelun opiskelijoille suunnatulla kilpailulla haettiin ideoita Tampereella sijaitsevan Sorsapuiston viereisen Kalevan kentän jatkosuunnittelulle. Paikasta aiotaan kehittää eri-ikäisille liikkujille monipuolinen ja elämyksellinen liikuntapuisto, joka on myös viihtyisä ja puistomainen.

Värivirta-voittajatyössä on mielenkiintoinen puistosommitelma ja hyvin monipuoliset toiminnat, joissa on otettu huomioon eri ikäryhmien tarpeet. Tuomaristo piti erityisen ansiokkaana ratkaisua, jossa liikuntapuiston sydämeksi on sijoitettu kahvila-huoltorakennus ja puistoaukio.

Toisen palkinnon sai nimimerkki Lenkki, tekijöinä Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtiopiskelijat Aapo Pihkala, Tuomo Ranto ja Mikko Vekkeli. Kolmannen palkinnon sai nimimerkki Kalevankentän kevät, tekijänä Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtiopiskelija Inkeri Niskanen. Lisäksi kunniamaininnan sai ehdotus Rusetti, tekijänä maisema-arkkitehtiopiskelija Suvi Saastamoinen.

Paljon raikkaita ideoita tulevaisuuden liikuntaympäristölle

Kilpailuun saapuneet 38 työtä toivat esiin laajan kirjon erilaisia ideoita ja uusia näkökulmia tulevaisuuden liikuntaympäristöksi. Töiden parhaimmistolle on yhteistä, että ne ovat onnistuneet nivomaan yhteen toiminnalliset ja maisemalliset tavoitteet elämykselliseksi ja monipuoliseksi kokonaisuudeksi. Palkitut työt antavat hyvän lähtökohdan alueen kehittämiselle.

Kalevan liikuntapuiston ideakilpailun raadissa toimineen osaamis- ja elinkeinopalvelujen sekä sivistys- ja elämänlaatupalvelujen apulaispormestari Olli-Poika Parviaisen mukaan kantakaupungin tiivistäminen ja terveyden edistäminen edellyttävät uusia ratkaisuja ja luovaa julkisten tilojen käyttöä. Ideat Kalevan liikuntapuistoksi vastaavat hyvin tähän haasteeseen, ja palkitut kilpailutyöt antavat selkeän vision alueen kehittämiselle.

Kalevan liikuntapuiston kilpailun taustalla on Lappset Group Oy:n käynnistämä opiskelijakilpailuperinne, joka on toiminut Suomessa 35 vuotta. Idean ”isänä” Lappsetilla toimii leikkijohtaja Risto Ikäheimo.

Kilpailuraati päätyi jakamaan 3 palkintoa ja 2 kunniamainintaa sekä yleisön suosikille myönnetyn tunnustuksen. Palkitut työt ja arvostelupöytäkirja ovat esillä helmikuun loppuun asti Tampereen kaupungin Frenckellin palvelupisteessä ja internetissä sivulla www.tampere.fi/ymparistojaluonto. 

Opiskelijat Marianne Huotari, Laura Merz ja Pauliina Varis sekä projektin ohjannut tekstiilitaiteilija ja taidepedagogi Laura Isoniemi saivat valita kymmenen myydyimmän Kaleva Korun joukosta inspiraationlähteensä. Isoniemen mukaan projekti herätti valtavan suurta innostusta tekstiilitaiteilijoissa. Projektin aikataulu oli tiukka ja intensiivinen, sillä toimeksianto saatiin joulukuun puolessavälissä ja näyttely avattiin jo 9.2. Siitä huolimatta taidetta luotiin enemmän kuin näyttelyssä on esillä.

- Materiaalia tuli niin paljon, että suunnittelemme syksyksi isompaa näyttelyä. Yritysten toimeksiannot ovat harvoin näin taiteellisia ja vapaita, Isoniemi kiittelee.

Koruissa on tarina

Näyttelyssä olevista teoksista voi aistia toisaalta suomalaisuutta, melankoliaa ja pohjoisia olosuhteita, toisaalta myyttejä, tarinankerrontaa ja mytologiaa. Laura Isoniemi on ideoinut kolme esillä olevaa teostaan Halikon kääty -korun pohjalta, ja teosten kuviot ovat samat kuin korussa. Korut voivat Isoniemen mukaan inspiroida tekstiilitaiteilijaa monella tavalla.

- Kalevala Koruilla ja tekstiilitaiteella yhteistä ovat koristekuviot, ornamentiikka ja tarinankerronta. Jokaisessa Kaleva Korussa on aina pieni tarina taustalla.

Isoniemi kertoo, että Kalevala Korun ja Aalto-yliopiston yhteistyö alkoi jo vuonna 2009, kun vaatesuunnittelun opiskelijat loivat Kalevala Koruihin sopivia vaatteita.  Lisäksi viime keväänä toteutettiin palvelumuotoiluprojekti, jossa suunniteltiin Kalevala Korulle myymäläkonsepti.

Nyt nähtävillä olevien tekstiilitaideteosten toteutuksessa on käytetty perinteistä silkkipainomenetelmää ja digitaalista painatusta. Teokset ovat nähtävillä 3.3. asti Kaleva Korun myymälässä, Unioninkatu 25, Helsinki. Myymälä on avoinna arkisin kello 10–18.

Teksti: Tea Kalska
Kuva: Matti Pärssinen

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun muotoilun laitoksen maisteriopiskelijoiden Pattern Lab -projekti ottaa asiasta selvää myymällä mallejaan Pariisin Indigo-messuilla. Helmikuun 14.-16. päivä järjestettävään tapahtumaan osallistuu muodin ammattilaisia yli sadasta eri maasta.

Yhteistyötä kuin isommassakin yrityksessä

Pattern Lab on Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kunnianhimoinen projekti, joka on toiminut opiskelijoiden ponnahduslautana työelämään vuodesta 1999. Monialainen muotoilijaryhmä perehtyy pintasuunnitteluun noin vuoden ajan ja luo omannäköisensä kokoelman uutta pintasuunnittelua. Keväällä 2011 alkaneen opintojakson aikana opiskelijat ovat perehtyneet niin malliston rakentamiseen kuin design management -käsitteeseen käytännössä.

Pattern Lab on kuin mikä tahansa suunnitteluyritys, jossa tarvitaan tuotesuunnittelun ohella graafista suunnittelua, budjetointia ja hyvä markkinointisuunnitelma. Myyntitapaamiset ovat kuitenkin se, mikä erottaa Pattern Labin tavallisesta opiskelijaprojektista; harva pääsee jo opiskeluaikanaan ammattimaisesti myymään tuotteitaan ja solmimaan suhteita kauppaan ja teollisuuteen yhtä intensiivisesti kuin Pattern Labissa. Projekti on myös oiva tapa saada kokonaiskäsitys pintasuunnittelijan työstä.

Messuosaston mahduttava matkalaukkuihin

Tänä keväänä Pattern Lab osallistuu ensimmäisen kerran Pariisin Indigo-messuille. Kolmipäiväiseen tapahtumaan odotetaan tuhansia muodin ammattilaisia yli sadasta maasta. Indigo on osa Première Vision Pluriel -tapahtumaa, joka on yksi Euroopan johtavista tekstiilialan messutapahtumista. Messuilla esitellään muun muassa neuleita ja printtikuvioita.

Pattern Lab 12 on saanut rohkaisevaa palautetta myyntimatkoillaan Suomessa ja Ruotsissa. Pariisin messut ovat silti aivan omanlaisensa tapahtuma, jossa on erotuttava edukseen kymmenien muiden suunnittelijoiden joukosta ja saatava asiakas seisahtumaan mallien äärelle. Oman haasteensa messumatkalle asettaa se, että satojen mallien lisäksi laukuissa on voitava kuljettaa myös osaston sisustus.

Rohkeasti eteenpäin

Opiskelijat ovat onnistuneet löytämään uusia asiakasryhmiä ja samalla laajentamaan tulevaa työkenttäänsä lisäämällä eri alojen toimijoiden tietoisuutta pintasuunnittelun mahdollisuuksista. Painopisteen siirtäminen sisustuskuoseista osittain muodin puolelle on ollut omiaan auttamaan ryhmää saamaan kontakteja yrityksiin. Opiskelijoiden on ollut turvallista kokeilla siipiään suunnittelualan ammattilaisina, kun koulu on toiminut taustatukena ja antanut puitteet toiminnalle.

Pattern Lab 12- ryhmään  kuuluvat Paula Barclay, Reeta Ek, Lotta Grönroos, Sini Henttonen, Suvi Kankkonen, Kaisa Korpua, Ossi Laine, Meri Malmi, Laura Merz, Tiina Pietiläinen, Tiina Uimonen ja Teija Vartiainen.

Ohjaajina toimivat professori Pirjo Kääriäinen sekä lehtorit Maarit Salolainen ja Maija Fagerlund. Vastuullisen suunnittelun teemoihin opiskelijoita ohjasi suunnittelija Jaana Reinikainen.

Lisätietoja:
Kaisa Korpua
kaisa.korpua@aalto.fi
p. 040 827 2605

Pattern Lab 12 löytyy myös Facebookista.

Toiseksi kilpailussa sijoittui Patrik Prusak, jonka mallistoa tuomaristo kommentoi aikaansa seuraavaksi ja puhuttelevaksi. Kolmannen sijan lunastaneen Timo Helinin malliston kehuttiin päivittävän vanhaa traditiota älykkäällä tavalla sekoittamalla armeija- ja urheiluvaatetusta.

Designers’ Nest lukeutuu pohjoismaiden merkittävimpiin vaatetussuunnittelun opiskelijoille suunnattuihin kilpailuihin. Kutsukilpailuna kahdesti vuodessa järjestettävä kilpailu toteutettiin ensimmäisen kerran helmikuussa 2005.

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen opiskelijat ovat menestyneet Designer’s Nest -kilpailussa aikaisemminkin.

Riina Hirvonen voitti kilpailun vuonna 2006, jolloin Nora Sederlöf sai kunniamaininnan. Kalle Riihivainio sai kunniamaininnan vuonna 2007. Joonas Saari voitti kilpailun 2008 ja Sofia Järnefelt talven 2009 kilpailun, jolloin kunniamaininnan sai Anne Törnroos. Syksyn 2009 kilpailun voitti puolestaan Elina Määttänen.  Vuonna 2010 kilpailun voiton vei Satu Maaranen ja viime syksynä Anna-Mari Leppisaari sijoittui toiseksi.

Lue tuomariston kommentit opiskelijoiden mallistoista ja muuta lisätietoa täältä.

Kuvassa Patrik Prusakin tuotantoa, kuvaaja Copenhagen Fashion Week®

Kahdeksan ja puoli minuuttia pitkä elokuva on esillä 7. helmikuuta Pariisin Orsayn museossa avautuvassa mittavassa Akseli Gallen-Kallela -näyttelyssä.

Elokuva vie katsojan aikamatkalle Suomen paviljonkiin Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyyn. Elokuva hyödyntää 3D-mallinnusta ja -animointia yhdistäen arkistomateriaalia tietokoneella luotuun sisältöön. Digitaalinen rekonstruktio pohjautuu kokonaisuudessaan kirjalliseen, ei-kokemusperäiseen materiaaliin. Rekonstruktiota varten on rakennettu vuorovaikutteinen, luonnollisessa mittakaavassa oleva pienoismalli, jossa liikkuminen 3D-lasien kanssa tuo tunnun alkuperäisessä paviljongissa liikkumisesta.

3D-teknologia tuo uusia mahdollisuuksia museokokemusten elävöittämiseen.

– 3D-teknologia tuo historian ihmisten ulottuville ja mahdollistaa elämykselliset museokokemukset. Teknologian hyödyntäminen museotoiminnassa on Suomessa vielä harvinaista, mutta muualla maailmassa ne alkavat pikkuhiljaa yleistyä, kertoo hankkeesta vastannut professori Lily Díaz Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Medialaboratoriosta.

Keskeisiä hankkeeseen osallistuneita henkilöitä ovat Lily Díaz (tuottaja ja tutkija), Toni Enström (3D-mallinnus), Derek Fewster (tutkimus), Mikko Hovi (3D-mallinnus ja -animointi), Cvijeta Miljak (videoeditointi ja graafinen suunnittelu) ja Markku Reunanen (3D-mallinnus ja tutkimus).

Tuotanto on osa median laitoksen Medialaboratorion Systems of Representation -tutkimusryhmän hanketta, joka keskittyy Suomen vuoden 1900 maailmannäyttelyn paviljonkiin. Hanke on saanut Tekes-rahoitusta osana teollisen muotoilun ja koneensuunnittelun uusien menetelmien MASI-ohjelmaa.

Lisätiedot:

Professori Lily Díaz, p. 040 725 6925, lily.diaz@aalto.fi
Koordinaattori Markku Reunanen, p. 050 539 3321, markku.reunanen@aalto.fi

Lyhytelokuvan teosta kertova blogi: http://paviljonki.mlog.taik.fi/

Systems of Representation -tutkimusryhmän verkkosivut: http://sysrep.uiah.fi/

Akseli Gallen-Kallela (1865-1931). Une passion finlandaise -näyttely Pariisin Musée d`Orsayssa 7.2.–6.5.2012, lisätiedot museon verkkosivuilta: http://www.musee-orsay.fr

Mitalit jaettiin 2.2.2012 Lahdessa järjestetyssä World Design Capital Helsinki 2012 -gaalassa, joka oli yksi WDC-vuoden Signature-tapahtumista.

Estlander-mitalit, joiden yhteydessä jaetaan myös Estlander-palkinto, ovat Suomen Taideteollisuusyhdistyksen eli nykyisen Design Forum Finlandin jakamia tunnustuksia suomalaisen muotoilukulttuurin ja elinkeinoelämän vuorovaikutuksen edistämisestä. Palkintoperusteet hopeamitalit saanelle kolmikolle olivat seuraavat:

”Hopeisen mitalin saajat ovat ennakkoluulottomasti ja akateemisista traditioista poiketen ryhtyneet toteuttamaan poikkitieteellistä ohjelmaa, jossa eri alojen diskurssit kohtaavat ja tarjoavat mahdollisuuksia uudenlaiseen luovuuteen. Vuosikymmenen kuluessa toiminta- ja toteutustapoja on muokattu ja muokataan edelleen, ja näin on luotu uudenlaisia oppimisedellytyksiä alalle. Hopeisella mitalilla palkittavat olivat aktiivisesti luomassa järjestelmää, jossa yhdistettiin osaamista yli tieteenalojen ja joka merkittävästi vaikutti Aalto-yliopiston syntyyn.

Professori Kalevi Ekman toimii Aalto-yliopiston Design Factoryn johtajana. Ekman on menestyksekkäästi ollut kehittämässä useita poikkitieteellisiä ohjelmia, jotka tähtäävät opiskelun ja elinkeinoelämän lähentymiseen. Ekman on myös yksi Aalto-yliopiston pääarkkitehdeistä.

Professori Raimo Nikkanen on Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun pitkäaikainen opettaja, joka on ollut kasvattamassa ja innostamassa teollisen muotoilun opiskelijoista alan ammattilaisia. Nikkasella on laaja kansainvälinen verkosto, jonka puitteissa hän on myötävaikuttanut myös yliopiston kansainvälistymiseen. Hän on kansainvälisesti suosittu luennoitsija ja ohjannut opiskelijoita Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.

Professori Markku Salimäki toimii Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun International Design Business Management -ohjelman johtajana. Hän on 1990-puolivälistä lähtien rakentanut monitieteellistä tutkimus- ja oppimisympäristöä, joka on syventänyt muotoilun, teknologian ja talouden ja yhteistyötä sekä valmistanut osaajia kansainvälisiin liiketoiminnan avaintehtäviin.”

Tunnustus on nimetty yhdistyksen perustajan professori Carl Gustaf Estlanderin (1834–1910) mukaan, ja se myönnetään Estlanderin elämäntyön ja suomalaisen muotoilun hengessä. Estlanderin aloitteesta toteutettiin aikoinaan muun muassa Ateneum, josta tuli suomalaisen taiteen ja taideteollisuuden museo ja oppilaitos.

Lisätietoja palkinnoista Design Forum Finlandin sivuilta.

Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) päätti vuonna 2009 auditointiryhmän esitykseen ja auditointiraporttiin perustuen, että Taideteollisen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmässä oli puutteita suhteessa auditointikriteereihin. Arviointineuvoston päätös edellytti uusinta-auditointia.

Syksyllä 2011 toteutetun uusinta-auditoinnin tavoitteena oli arvioida, miten korkeakoulu on edennyt laadunvarmistusjärjestelmänsä kehittämisessä. Korkeakoulun menettelytapojen nähtiin nyt muodostavan toimivan järjestelmän, jota oli kehitetty määrätietoisesti ja systemaattisesti kahden viime vuoden aikana. Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun katsottiin täyttävän laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudelle ja perustehtävien laadunvarmistukselle asetetut kriteerit.

– Korkeakoulun laatutyön myötä toimintamme on selkeytynyt ja olemme panostaneet asioiden dokumentointiin. Laatukäsikirja ja toimintakäsikirjat ovat hyvä lähtökohta uuden korkeakoulumme toiminnan kehittämiselle, kun hiomme yhteen käytäntöjä arkkitehtuurin laitoksen kanssa. Korkeakoulumme laatutyön vahvuutena on sitoutunut johto, henkilökunta ja opiskelijat. Tästä on hyvä jatkaa, dekaani Helena Hyvönen iloitsee.

Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu ja insinööritieteiden korkeakoulun arkkitehtuurin laitos muodostivat yhdessä Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun 1.1.2012.

Lisätietoa auditoinnista Korkeakoulujen arviointineuvoston sivuilla(linkki: http://www.kka.fi/). Arviointiraportti on luettavissa arviointineuvoston verkkosivuilla 6.2.2012 alkaen.

Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen opiskelija Kari Kankaanpää voitti Jussi-palkinnon parhaasta lavastuksesta elokuvassa Hella W.

Toinen Jussi-voittaja oli elokuva- ja lavastustaiteen laitoksen elokuvaäänityksen ja äänisuunnittelun professori Pietari Koskinen. Hän sai palkinnon parhaasta äänisuunnittelusta elokuvasta Hiljaisuus yhdessä Olli Huhtasen kanssa.

Kaikkiaan jaettiin 15 Jussi-patsasta. Alun perin eniten ehdokkuuksia keräsi Aki Kaurismäen Le Havre, joka tavoitteli palkintoa yhteensä yhdeksässä sarjassa.

Vuonna 1944 perustettu Jussi-palkinto on tiettävästi Euroopan vanhin elokuvapalkinto. Kipsistä tehdyn patsaan nimi on peräisin Pohjalaisia-elokuvan Jussilta. Patsaan suunnitteli kuvanveistäjä Ben Renvall vuonna 1944. Nykyisin patsaat valmistaa Ben Renvallin poika, taiteilija Seppo Renvall.

Aalto-yliopiston ympäristötaiteen ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmat järjestivät kilpailun, jonka tavoitteena oli luoda visuaalisesti korkeatasoinen kampuspuutarha-alue, joka vahvistaa Aalto-yliopiston yhteisöllisyyttä ja luo edellytykset laadukkaalle ja monipuoliselle oppimisympäristölle.  Kilpailu oli avoin kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille.

Kilpailijoiden tehtävänä oli laatia ennakkoluuloton, toteuttamiskelpoinen sekä kestävän kehityksen ja alueellisen hyvinvoinnin periaatteet huomioonottava suunnitelma, joka sisältää myös alueen käyttö- ja toimintaperiaatteet. Kampuspuutarha toteutetaan Otakaaren ja Rakentajanaukion väliselle alueelle. 

Aalto Garden Otaniemi  -opiskelijakilpailun tuomaristo valitsi yksimielisesti kilpailun 2. vaiheen ehdotuksista seuraavat kolme nimimerkkiä palkittavaksi:

I Palkinto  5000€, UOMAPUISTO, tekijä maisema-arkkitehtuurin opiskelija Sofia Tigerstedt

Ehdotus noudatti annettuja ohjeita parhaiten ja siinä oli tasapainoinen kaupunkipuutarhan jäsentely. Ratkaisu on realistinen ja myös toimintaidea oli hahmoteltu monipuolisesti. Ehdotus lisää toimintaa alueelle ja tukee yhteisöllisyyttä. Ehdotus on kehityskelpoisin toteutettavaksi.

II Palkinto 2000€, PILKE-PUISTO, tekijä  maisema-arkkitehtuutin opiskelija Elsi Lehto

Ehdotuksessa alue oli toiminnallisesti jaoteltu luontevasti erilaisiin paikkoihin, jotka loivat miellyttävän tunnelman ja ilmeen esim. valaistuksen osalta.

III Palkinto 1000€, AALLON KANSI, tekijä maisema-arkkitehtuurin opiskelija Veera Tolvanen

Ehdotus oli runsas ja sisälsi paljon jännittäviä toimintamalleja, muun muassa maisema- ja koelaboratorion.

Tuomaristo päätti myös lunastaa viisi muuta 2. vaiheen ehdotusta.

Kilpailun tuomariston puheenjohtajana toimi Aalto-yliopistosta professori Jorma Kyyrä. Muut tuomariston jäsenet ovat Aalto-yliopistosta suunnittelija Meri Löyttyniemi, ympäristötaiteen professori Markku Hakuri, maisema-arkkitehtuurin professori Jyrki Sinkkilä, maisema-arkkitehti Emilia Weckman, projektikoordinaattori Kaisa Kivelä sekä johtava toimitilapäällikkö Raija Valtiala, Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:stä toimitusjohtaja Kari Kontturi ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunnasta hallituksen puheenjohtaja Voitto Kangas.

Aalto Garden Otaniemi on osa Espoon kaupungin kolmiosaista kaupunkiviljelyhanketta, joka sijoittuu ns. T3-alueelle (Tapiola–Otaniemi–Keilaniemi).

Aalto Garden Otaniemi on osa Aalto-yliopiston World Design Capital Helsinki 2012 -ohjelmistoa, Living+, http://living.aalto.fi.

Lisätietoja:

Inka Finell (kilpailua koskevat kysymykset) Aalto-yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu puh. 050 550 6251 inka.finell@aalto.fi

Jorma Kyyrä, professori
+358505639146
jorma.kyyra@aalto.fi

Aalto-yliopiston Helsinki World Design Capital 2012 -hankkeita koskevat kysymykset:

Kaisa Kivelä
projektikoordinaattori
p. 050 564 9253
kaisa.kivela@aalto.fi

Taiteen maisteri Adhi Nugrahan väitöstyössä on tutkittu perinteiden käyttöä tuotemuotoilussa. Tutkimuksen päämääränä oli tuottaa tietoa keinoista, joilla erilaisia perinteitä voidaan hyödyntää modernissa muotoilussa. Tutkija on lähtenyt ajatuksesta, että perinteet ovat hyväksi nykyisyydelle ja ne toimivat pohjana kestävään kehitykseen perustuvassa suunnittelussa.

Väitöstyön tuloksena syntyi niin sanottu perinteen moderniksi muuntamisen malli, ATUMICS-menetelmä, työkaluksi taiteen ja muotoilun ammattilaisille, jotka pyrkivät säilyttämään perinnettä työssään.

Kun muovituotteet korvasivat banaaninlehdet

─ Kun oli lapsi, oli vielä tavallista että ruoka pakattiin luonnonmateriaaleihin, kuten kasvien lehtiin ja bambuun. Suosikkiruokani oli höyrytetty puuromainen riisi ja vihannekset käärittynä banaaninlehteen, Nugrahan kertoo.

Myöhemmin muovituotteet ja etenkin polystyreeni korvasivat banaaninlehdet, eikä ruoka enää koskaan maistunut samalta.

Nugrahan mukaan hänen tutkimuksessaan ei kuitenkaan ole kyse vain nostalgiasta. Tuotemuotoilijana hänellä on selkeä näkemys siitä, mitä menetetään, kun perinteisiä, ekologisia pakkausmenetelmiä ei hyödynnetä. Niitä ei hänen mielestään pitäisi korvata synteettisillä materiaaleilla, sillä esimerkiksi pakkausten polystyreenistä on muodostunut melkoinen ympäristöongelma, erityisesti kehittyvissä maissa.

Kookoksenkuorituotteet takaisin suunnitteluun

Tuotemuotoilijaksi valmistumisensa jälkeen Nugrahan toimi opettajana Bandungissa. Tällöin hän alkoi kaivata kehittynyttä menetelmää tai mallia, jonka avulla opettaa, miten perinteet voitaisiin ottaa huomioon uusia esineitä suunnitellessa.

Uudenlaisten kookoksenkuorituotteiden suunnitteluprojektin, Coconization-projektin, Nugraha toteutti vuosina 2004─2005. Coconization johti kolmeen palkittuun näyttelyyn, Helsingissä, Indonesiassa ja Namibiassa. 

Nugraha on kotoisin Indonesian Jaavalta. Siellä kookospähkinästä tehdyt keittiötarvikkeet ovat kadonneet jokapäiväisestä käytöstä ja tilalle ovat tulleet halvat massatuotetut muoviesineet.

Monet perinteiset käyttöesineet eivät enää toimi nykyaikaisessa keittiössä. Niiden suunnittelua ja laatua tulee parantaa, jotta ihmiset ottaisivat ne taas käyttöön, todetaan tutkimuksessa. . 

Perinteen moderniksi muuntamisen malli ATUMICS

Lopullinen ATUMICS-menetelmä on tulos vuosien 2009 ja 2010 työpajoista ja konferensseista saadusta palautteesta. ATUMICS tulee sanoista Artefact (esine), Technique (menetelmä), Utility (käytettävyys), Material (valmistusmateriaali), Icon (symboli), Concept (käsite) ja Shape (muoto), jotka ovat esineiden peruselementit.

ATUMICS-menetelmällä uuden esineen voi suunnitella yhdistämällä perinteisesti merkityksellisiä seikkoja nykypäivän esineisiin. Avainsanoja uuden esineen synnyssä ovat toisaalta suuret kokonaisuudet, kuten globalisaatio, taloudellinen paine, ympäristöasiat, kansallinen ja kulttuurinen identiteetti. Toisaalta kyseessä ovat kulttuuria koskevat yksityiskohdat.

Väitöstilaisuus

Adhi Nugraha on opettaja ja tuotemuotoilija. Hän valmistui tuotemuotoilijaksi Indonesiassa, Bandungssa (Department of Design at the Bandung Institute of Technology ITB), jossa hän sittemmin työskenteli opettajana. Taiteen maisteriksi Nugraha valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1995.

Taiteen maisteri Adhi Nugrahan väitöskirja Transforming Tradition: A Method for Maintaining Tradition in a Craft and Design Context tarkastetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa, 3.2.2012, klo 12.00, Sampo-sali, Hämeentie 135 C, Helsinki.

Vastaväittäjänä toimii professori Stuart Walker Lancasterin yliopistosta.

Väitöskirja Transforming Tradition: A Method for Maintaining Tradition in a Craft and Design Context  on ilmestynyt tammikuussa 2012 Aalto-yliopiston väitöskirjasarjassa. Tilaukset Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun verkkokirjakaupasta: books.aalto.fi, tiedustelut: books-taik@aalto.fi, p. 050 313 7086

Lisätietoja:
Adhi Nugraha, adhinugraha@hotmail.com

Teksti: Eeva Pitkälä

Yksi Euroopan arvostetuimpia elokuvajuhlia, Rotterdamin kansainvälinen elokuvafestivaali esittää 25.1–5.2 sarjan The Finland Inside, joka on Peter von Baghin tuotannolle omistettu 16 elokuvan retrospektiivi. Sarja on laajin ja ensimmäinen suomalaisen elokuvan kokonaisuus Rotterdamissa.

Sarjan vanhin elokuva on ohjaajan ainoa fiktio Kreivi (1971) ja tuorein essee-elokuvan saavutuksena esitelty Lastuja (2011). Sarjassa on kiinnitetty huomiota avautuvaan Suomen historian kuvaan. Avainvuosille 1939, 1944 ja 1952 on omistettu elokuvat kuten myös eri elämänalueiden tärkeille ihmisille. Kolmeosainen Mikko Niskasta käsittelevä dokumentti toimii virittäjänä sarjan kohokohdalle, elokuvalle Kahdeksan surmanluotia. Täyspitkä versio, 316 min, esitetään ensimmäisen kerran ulkomailla 40 vuoden jälkeen. Järjestäjien mukaan kysymyksessä on "teos, jossa on Zolan romaanien väkivaltaa ja suuruutta".

Retrospektiivin lähtökohta on yllättävä, sillä sarjaan sisältyviä elokuvia ei ole vuosikymmenten aikana näytetty ulkomailla. Aluksi Helsinki, ikuisesti levisi pienimuotoisesti elokuvan harrastajien keskuudessa, mutta lopulta elokuva päätyi kuuluisan amerikkalaisen kriitikon Jonathan Rosenbaumin vuosikymmenen 10 parhaan elokuvan listalle (2001-2010). Rotterdamin festivaalin esittelylehti kuvailee Helsinki, ikuisesti -elokuvaa häikäiseväksi saavutukseksi, Viimeistä kesää puhutun historiankirjoituksen mestariteokseksi ja Sinitaivasta yhdeksi harvaksi rehelliseksi populaarikulttuurin monumentiksi.

Peter von Bagh toimii elokuvahistorian professorina Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksella.  

Rotterdamin elokuvafestivaalit ovat suuren luokan kulttuuritapahtuma. Elokuvia esitetään yli sadasta maasta. Festivaali pidetään nyt 41. kerran.

Ensimmäinen palkinto myönnettiin Mari Kekkoselle teoksesta Verho. Toinen palkinto jaettiin kahdelle teokselle. Palkinto jaettiin Riikka Haapasaarelle teoksesta Purje ja Laura Aalto-Setälälle teoksesta Muisto.

Vaasan seurakuntayhtymä antoi tunnustusta kaikille suunnittelukilpailuun osallistuneille opiskelijoille ahkeruudesta, vakavasta paneutumisesta työhön sekä ennakkoluulottomista lähestymistavoista arassa suunnittelukohteessa.

Tehtävä käsitti Vaasan seurakuntayhtymän siunauskappelin pääsalin lasitaideteoksen luonnosvaiheeseen sisältyvän suunnittelun. Suunnittelukilpailun tarkoituksena oli tavoitella lasitaideteoksen toteutussuunnittelua ja valmistuttamista erillisenä projektina. Opetuksesta vastasi Riikka Latva-Somppi.

Muotoilun laitoksella toukokuussa 2011 pidettiin opiskelijoiden laatimien suunnitelmien esittely- ja arviointitilaisuus, johon Aalto-yliopiston edustajien, tuntiopettaja Riikka Latva-Somppi ja amanuenssi Helena Suonsilta ja Vaasan seurakuntayhtymän edustajien, kiinteistöpäällikkö Mikko Päällysaho ja hautaustoimen päällikkö Pekka Mäkinen, lisäksi oli kutsuttu siunauskappelin suunnittelija, arkkitehti SAFA, professori Juhani Katainen.

Palkitut työt on nähtävissä Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Arabian kampuksella, Hämeentie 135 C, Helsinki, 7 krs. hissiaulan näyttelytilassa 27.1.2012 asti.

Ideana on, että poikkitieteelliset tiimit Aalto-yliopistosta suunnittelevat liikelahjaksi tarkoitetun tuotteen lisäksi koko liikeidean arvoketjun.

Kilpailuun voivat osallistua Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta.

Ilmoittaudu mukaan 17.1.2012 klo 16.00 mennessä.

Tarkemmat tiedot osallistumista varten Aalto-Giftin kilpailusivustolta (ace.aalto.fi, sivusto on englanniksi)

Kilpailu on osa World Design Capital Helsinki 2012 –vuotta ja sen toteuttaa Aalto Center for Entrepreneurship, ACE. 

Vuosijuhla jatkaa entisen Taideteollisen korkeakoulun perinteikkäitä juhlallisuuksia, ja siellä huomioidaan menestyneitä ja ansiokkaasti toimineita ammattilaisia sekä kuullaan uusien professorien avajaisluennot.

Vuoden Alumni 2012 on animaattori Mika Ripatti

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu nimeää Vuoden Alumnin tunnustuksena taideteollisen ja arkkitehtuurin alan uraauurtavasta tai erinomaisesta työstä.

Vuoden 2012 tunnustus myönnettiin animaattori Mika Ripatille, joka on valmistunut graafisen suunnittelun koulutusohjelmasta. Jo opiskeluaikanaan Ripatti oli yksi tietokoneanimaation pioneereista, myöhemmin hän myös opetti alaa Medialaboratoriossa. Opintojen ohella hän työskenteli televisioyhtiö Nelosen brändin kehittämisen parissa hyödyntäen edistyksellistä viimeisen päälle hiottua animaatiografiikkaa. Vuonna 2000 Mika Ripatti onnistui pääsemään töihin Blue Sky Studioille New Yorkiin, jossa Ice Age -elokuvan tuotanto oli juuri käynnistymässä.

Sittemmin Mika Ripatti on noussut animaattoreiden kärkeen Hollywoodissa, ja miljoonat ihmiset ympäri maailmaa saavat nauttia hänen työnsä jäljistä useissa menestyksekkäissä animaatioissa. Mika Ripatti on hieno esimerkki kansainvälisestä menestyksestä, jota korkeakoulu toivoo opiskelijoidensa pelottomasti tavoittelevan lahjakkuutensa ja luovassa akateemisessa yhteisössä kehittämänsä osaamisensa pohjalta.

Viisi uutta kunniajäsentä

Korkeakoulun kunniajäseniksi kutsutaan vuosittain henkilöitä, jotka ovat erityisen ansiokkaasti toimineet Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun, kulttuurin, taideteollisuuden tai arkkitehtuurin alan hyväksi. Vuosijuhlassa nimettiin viisi uutta kunniajäsentä.

Pietarissa toimivaa Pro Arte -säätiötä johtava Elena Kolovskaya on monialainen toimija taideteollisen alan koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyön vahvistamisessa ja kansainvälistämisessä Venäjällä. Kolovskaya on jalostanut vahvasti korkeakoulun yhteistyötä Venäjän tähtiyliopistoihin lukeutuvan Pietarin valtiollisen yliopiston kanssa sekä tehnyt ansiokasta yhteistyötä Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun koordinoiman Cumulus International Association of Universities and Colleges of Art, Design and Media -järjestön kanssa.

Teollinen muotoilija Jussi Ahola on työskennellyt teollisen muotoilun professorina Taideteollisessa korkeakoulussa 1987–1993 sekä useissa muissa kotimaisissa ja kansainvälisissä muotoilun opetustehtävissä. Jussi Aholan tutkimuksellisen ja analyyttisen muotoilunäkemyksen opetus ja hänen pioneerityönsä muotoilun tutkimuksen käynnistämiseksi loivat pohjan kaksikymmentä vuotta myöhemmin tunnustusta saaneelle muotoilun tutkimukselle. Ahola on kirjoittanut ensimmäisen suomenkielisen teollisen muotoilun oppikirjan, 1980 julkaistun Teollinen muotoilu. Aholan vuodesta 1986 alkaen oman toimiston puitteissa tehty funktionaalinen muotoilutyö on kerännyt runsaasti tunnustuksia.

Arkkitehti SAFA Kari Moilanen on suomalaisen arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun keskeinen vaikuttaja Espoon kaupunkisuunnittelupäällikkönä. Hänen virka-aikanaan Espoon kaupunkisuunnittelu on kehittynyt kunnianhimoiseksi ja dynaamiseksi instituutioksi. Kari Moilanen on ollut ratkaisevassa asemassa usean merkittävän ja uutta luovan arkkitehtikilpailun järjestäjänä ja tuomarina. Otaniemen alueen ympäristö on kehittymässä Kari Moilasen ohjenuorassa hämmästyttäväksi teknologian, puutarhakaupungin ja palveluyhteiskunnan yhdistelmäksi. Kari Moilanen on visionääri paikalla, jossa kuuluukin ottaa luovia riskejä maailman muuttamiseksi Aalto-yliopiston hengen mukaisesti.

Harjoitusmestari Jussi Laasasenaho aloitti vuonna 1966 Taideteollisessa oppilaitoksessa vahtimestarin tehtävässä, josta siirtyi myöhemmin harjoitusmestariksi. Koko pitkän työuransa ajan Laasasenaho työskenteli asiakaspalvelutehtävissä. Hänet tunnettiin avuliaana, toimeliaana ja luottamuksen arvoisena työntekijänä. Työllään hän edisti esimerkillisesti koko talon käytännön asioiden sujuvuutta. Laasasenaho oli asiantunteva ja huumorintajuinen yhteyshenkilö niin erilaisten tilaisuuksien järjestämisessä kuin opiskelijoiden ja työntekijöiden käytännön pulmissa.

Taiteen lisensiaatti Meri-Helga Mantere toimi pitkään kuvataidekasvatuksen lehtorina. Hän aloitti maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisen syventymiskohteen kehittämisen, taideperustaisen ympäristökasvatuksen, joka oli huomattavasti aikaansa edellä. Taideperusta tarkoittaa Mantereen kehittämässä lähestymistavassa aktiivista toimintaa luonnossa, taiteen keinoin tapahtuvaa havainnointia ja puuttumattomuuden asennetta: luonto pyritään ymmärtämään omana kokonaisuutena ja taide toimintana, joka ei pakota luontoa mihinkään. Mantereen kehittämiä toimintatapoja on käytössä useassa maassa.

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun toiminnan aloittaneessa vuosijuhlassa kuultiin myös kolmen uuden professorin Alastair Fuad-Luken (Emerging Design Practices), Sampsa Hyysalon (muotoilu ja muotoiluyhteistyö) ja Eero Miettisen (muotoilu ja kansainvälinen tuotekehitys) avajaisluennot. Lisäksi luovutettiin tasavallan presidentin itsenäisyyspäivänä 2011 myöntämät kunniamerkit: kehityspäällikkö Pekka Saarelalle Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki, elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen harjoitusmestari Mikko Tuorille Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein ja valokuvataidetta Helsinki Schoolin avulla maailmalla tunnetuksi tehneelle Timothy Personsille Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ritarimerkki.

Professori Alastais Fuad-Luken avajaisluento materiaali
Design as Consensus Dissensus Openness.pdf

Professori Sampsa Hyysalon avajaisluento materiaali
Yhdessä kehittämisen haaste

Toiminta alkoi vuodenvaihteessa 1.1.2012.

Korkeakoulun dekaanina toimii professori Helena Hyvönen. Hyvönen on toiminut dekaanina jo Taideteollisessa korkeakoulussa.

Uuden korkeakoulun nimestä päätti Aalto-yliopiston ja uuden korkeakoulun johdon, asiantuntijoiden, opiskelijoiden sekä alumniedustajan muodostama nimijury syksyllä avoinna olleen nimikilpailun päätyttyä. Korkeakoulun nimen englanninkielinen versio on Aalto University School of Arts, Design and Architecture ja ruotsin kielellä Aalto-universitetets högskola för konst, design och arkitektur.

- Uusi koulu on Aalto-yliopistolle upea tilaisuus vahvistaa yliopiston profiilia ja kansainvälistä kiinnostavuutta. Humanistis-kulttuuriseen traditioon ja ympäristöön liittyvän opetuksen ja tutkimuksen yhdistäminen samaan korkeakouluun on myös yhteiskunnan kannalta tärkeää. Samalla se vahvistaa arkkitehtuurin, taiteen, median ja muotoilun asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa, kulttuurissa ja taloudessa, toteaa Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani Helena Hyvönen.

Uuden korkeakoulun verkkosivuja päivitetään tammi-helmikuun aikana.

Valmistuville pitämässään puheessaan dekaani Helena Hyvönen korosti opiskelun aikana luodun verkoston merkitystä:

- Kansainvälisyys ja muiden kulttuurien ymmärrys on ehtinyt tulla teille tutuiksi opintojenne aikana. Olette saaneet opiskella yhdessä Suomen kansainvälisimmistä yliopistoista, joka on antanut teille mahdollisuuden hyödyntää koulumme mittavaa kansainvälistä yliopistoverkostoa.

Helena Hyvönen puhui Aalto-yliopiston kahdesta viimeisestä vuodesta, jotka ovat teettäneet kovasti töitä ja tuoneet haasteita, mutta olleet täynnä innostavia aloitteita ja tapahtumia.

- Tämän vuoden suuri haaste on ollut valmistella Taideteollisen korkeakoulun ja arkkitehtuurin laitoksen yhdistymistä Taiteiden ja suunnittelun korkeakouluksi. Syksyn ajan on keskusteltu vilkkaasti uuden korkeakoulumme nimestä. Uuden koulun nimen löytymiseksi avattiin nimikilpailu ja jury nimettiin. Nimiprosessi herätti paljon arvostelua ja aktivoi ennennäkemättömästi. Tässä yhteydessä kiitän teitä kaikkia niin opiskelijoita kuin henkilökuntaa aktiivisesta osallistumisesta nimikeskusteluun.

Tunnustuksia ja stipendejä

Publiikissa jaettiin myös stipendejä hyvin ansioituneille opiskelijoille. Taideteollisen korkeakoulun tukisäätiön 1000 euron arvoisen Yrjö Sotamaa -stipendin sai kansainvälisesti menestynyt Iris Olsson, joka valmistui elokuva- ja lavastustaiteen laitokselta dokumentaarisesta elokuvasta.

Perusteluissa sanottiin Iris Olssonin tarttuneen töissään kansainvälisestikin merkittäviin aiheisiin ja osoittaneen aiheen käsittelyssä poikkeuksellista taitoa, kypsyyttä ja rohkeutta. Hänen kolmen dokumenttielokuvan Burden of my Heart, Between Dreams ja Summerchild saama kansainvälinen festivaalimenestys kertoo kansainvälisen tason taiteilijasta, jolla on selkeä ja yksilöllinen ote työhönsä.

Median laitoksen tunnustukset jaettiin erinomaisesta opinnäytetyöstä. Laitoksen edustaja Rasmus Vuori jakoi tunnustukset uuden median maisteriopiskelijoille Svetlana Marasille ja Ramyah Gowrishankarille.

Taiteen laitos myönsi tunnustukset viidelle opiskelijalle erinomaisesta opinnäytetyöstä. Koulutusohjelmajohtajat Merja Rastas, Teemu Mäki ja Stefan Sonvilla-Weiss jakoivat tunnustukset Taneli Luotoniemelle, Kari Vehosalolle, Toshie Takeuchille, Antti Katajaiselle ja Tristan Hamelille.

Opiskelijajärjestö TOKYO jakoi 1500 euron tunnustuksen, joka katettiin Kipsari-opiskelijaravintolan toiminnasta saaduilla tuloilla. Tunnustus meni Laura Merzin taideprojektille nimeltä Kanirukka. City-kanien ja ihmisen rinnakkaiseloa ja ekologisuutta pohtinut työ oli raadin mukaan hyvin laadittu ja aihe kiinnostava.

Haku tapahtuu koulutusalakohtaisesti Aalto-yliopiston yhteisen sähköisen eAge-haku- ja valintajärjestelmän kautta. Kauppatieteellisen ja taideteollisen koulutusalan osalta haetaan koulutusohjelmiin, teknillistieteellisen alan osalta hakukohteita ovat sekä koulutusohjelmien pääaineet että englanninkieliset maisteriohjelmat. Hakuaika päättyy 15.2.2012.

Hakukierroksella 2012 Aalto-yliopiston tarjonnassa on noin 150 suomen-, ruotsin- tai englanninkielistä hakukohdetta. Kolmen koulutusalan yhteisiä maisteriohjelmia on kaksi: Creative Sustainability ja International Design Business Management.

* Linkki hakujärjestelmään: http://apply.aalto.fi

* Lisätietoja hakemisesta ja valinnasta: http://studies.aalto.fi/fi/admissions/ ja hakijapalvelut@aalto.fi

Kosketuksen figuurit -tutkimushankkeeseen liittyvän luentosarjan teemana oli singularisuus ja sen implikaatiot taiteen, median ja politiikan suhteen.

- Kosketuksen figuurit on luonteeltaan poikkitieteellinen, kuten on omakin työni. Asuttamamme maailman ymmärtäminen vaatii laajaa ajattelua. Finanssikriisi, esimerkiksi, on myös poliittinen kriisi ja paljon muutakin. Emme voi jättää koulukuntia huomioimatta, mutta emme myöskään voi antaa niiden sitoa meitä.

Samuel Weber, joka alunperin kouluttautui kirjallisuustieteessä, myöhemmin kiinnostui myös aiheista kuten median teoria sekä kielitieteet. Hänen nykyinen työnsä keskittyy singularisuuden käsitteen ympärille.

Aika on rahaa

Amerikkalaisprofessorin Taideteollisessa korkeakoulussa pitämistä luennoista ensimmäinen käsitteli estetiikkaa, mediaa ja terrorismia. Toinen luento käsitteli rahaa ja kolmas kirjallisuustieteitä. 

Rahaa, aikaa ja velkaa käsittelevällä luennollaan Weber puhui meneillään olevasta talouskriisistä ja sen juurista lähihistoriassa sekä kaukaisempina aikoina, reformaatiosta alkaen. Professori puhui havainnostaan, joiden mukaan monet amerikkalaiset suosivat selvästi omien etujensa vastaista politiikkaa.

- Yhdysvalloissa kuluttaminen tarkoittaa säästämistä ja säästäminen pelastetuksi tulemista, Weber totesi puhuessaan taloudelliseksi teologiaksi kutsumastaan aiheesta.

Poikkitieteellinen ja monikulttuurinen ura

Weber tunnetaan myös kääntäjänä ja kommentoijana, joka teki ajattelijoiden kuten Walter Benjaminin, Theodor Adornon ja Jacques Derridan kirjoituksia tunnetuksi Yhdysvalloissa.

- Amerikkalaisena saamani kokemus muiden kulttuurien ja kielten parissa on ollut äärimmäisen tärkeää. Vieraiden kielten keskellä eläminen tarjoaa hyvin erilaisen näkökulman verrattuna oman kulttuurin keskellä asumiseen.

Samuel Weberin vierailu Suomeen sisälsi myös seminaarin, jonka järjesti Kosketuksen figuurit -tutkimushanke yhdessä Aalto-yliopiston Median laitokselta tulevan Media Aesthetics -tutkimusryhmän kanssa.

Parhaillaan Weber vastaa Paul de Man -professuurista European Graduate School (EGS) -oppilaitoksessa sekä Avalon Professor of Humanities -professuurista Northwestern University -yliopistossa. Hän on aiemmin ollut professori University of California, Los Angeles -yliopistossa sekä Northwestern University -yliopiston Paris Program in Critical Theory -ohjelman johtaja.

Teksti: Vuokko Aro