Historiaa sanoin
Taideteollinen korkeakoulu perustettiin vuonna 1871 nimellä Veistokoulu. Koulusta on kasvanut Suomen kansainvälisin yliopisto, ja se on alansa suurin Pohjoismaissa ja yksi arvostetuimpia koko maailmassa.
Ateneumista Arabianrantaan
Kansan tunteman lempinimensä, Atski, korkeakoulu sai Ateneumista, Rautatientorin laidalla sijaitsevasta Theodor Höijerin piirtämästä ylväästä rakennuksesta. Ateneum toimi sata vuotta taideteollisen koulutuksen ahjona. Nyt talossa toimii valtion taidemuseo. Taideteollinen korkeakoulu muutti nykyisiin toimitiloihinsa Arabian tehdaskiinteistöön vuonna 1986 ja kokosi vuosikymmenten jälkeen kaikki korkeakoulun osastot yhteen osoitteeseen. Arabianranta-hanke on luonut kansainvälisesti merkittävän taideteollisuus- ja mediakeskuksen korkeakoulun ympärille.
Opinnot ja tutkimus
Taideteollisen korkeakoulun koulutuksen tavoitteena on ollut 1970-luvulta lähtien tieteellis-taiteellisten valmiuksien syventäminen sekä niiden innovatiivinen prosessointi ammattikäytännöksi. Perinteisen tuote- ja ympäristösuunnittelun rinnalle on kasvanut vahva kuvallisen viestinnän, uuden median ja elokuvaiteen koulutus. Koulutuksen nopea kansainvälistyminen on avannut ovet ulkomaisiin yliopistoihin ja yrityksiin sekä kansainvälisille markkinoille, esimerkiksi Kiinaan ja Japaniin. Media-alan opetus, tutkimus- ja kehitystyö sekä monialaiset tutkijakoulut ovat tulleet osaksi korkeakoulun toimintaa.
Koulutuksen uudistumiseen ja laajentamiseen on liittynyt 1990-luvulta lähtien monitieteisten, eri yliopistojen välisten koulutusohjelmien perustaminen. IDBM, Polis, MEDES, HSCE ja Visuaalinen journalismi ovat luoneet tietä myöhemmin toteutuneelle yliopistojen väliselle laajemmalle yhteistyölle.
Vuonna 1994 uudistettu tutkintojärjestelmä jakoi perustutkinnon ylemmäksi ja alemmaksi perustutkinnoksi: kolmivuotiseksi taiteen kandidaatin (TaK) tutkinnoksi ja kaksivuotiseksi taiteen maisterin (TaM) tutkinnoksi. Vuoden 1999 loppuun asti voitiin suorittaa taiteen lisensiaatin tutkinto. Nykyinen tutkintorakenne on kansainvälisesti vertailukelpoinen.
Taideteollisessa korkeakoulussa on voinut suorittaa taiteen tohtorin (TaT) tutkinnon vuodesta 1983 alkaen. Ensimmäiset tohtorit valmistuivat 1990-luvun alussa. Nykyisin Taideteollisesta korkeakoulusta valmistuu vuosittain 8–10 uutta taiteen tohtoria.
Huomispäivän historiaa
Vuonna 2005 lausuttiin uuden Aalto-yliopiston syntysanat. Taideteollinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu aloittivat toimintansa taideteollisuuden, tekniikan ja talouden alan uutena Aalto-yliopistona vuonna 2010. Historiallinen yliopistouudistus on merkittävimpiä muutoksia koko korkeakoulun historiassa: Aalto-yliopiston myötä korkeakoulu muuttui säätiöpohjaiseksi, monialaiseksi kärkiyliopistoksi.
Alumnit, TaiKin kasvatit
Koko historiansa ajan korkeakoulu ja sen kasvatit ovat toiminnallaan vaikuttaneet suomalaisen kulttuurin ja muotoilun suuntaan ja saavuttaneet työllään kansainvälistä arvostusta. Suomalaisen taideteollisuuden kärkinimet, Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Kaj Franck, Birger Kaipiainen, Erik Bruun, Antti Nurmesniemi, Yrjö Kukkapuro, Pentti Sammallahti, Yrjö Wiherheimo, Janna Syvänoja, Harri Koskinen, Elina Brotherus ja Paola Suhonen ovat kaikki TaiKin kasvatteja.
